Meil ei oo sormuksii, ei taulutelkkarii. Jotka kuuluu siihen kulissiin. Jota peloissaan kodiksi kutsutaan. Ja jonne haaveet haudataan. . Miksei ikinä riitä että toinen on siinä.
Nyt hihnalle laukku. Ja viimeinen kuppi naamaan. . Kohta pilvien päältä. Voin muistaa tämän maan. . Ei mulla oo tarkkaa suuntaa. Mä menen minne sattuma johtaa.